Thursday, August 16, 2007

Karjala takaisin Mauno Koiviston ihmeellinen pankkiura. Missä pankissa lasketaan vain menoja, ilman varallisuutta ja tuottoja?

"Karjala takaisin - ei missään nimessä" Mauno Koiviston ihmeellinen pankkiura. Missä pankissa lasketaan vain menoja, ilman varallisuutta ja tuottoja?

Ei ihme että Suomi ajautui syvään lamaan hänen presidenttikaudellaan ja Suomen pankin johtajuusaikaanaankin ainoa lääkkeensä Suomen taloudelle oli jatkuvat rahan arvon heikentämiset eli devalvaatiot
---------------------
http://www.prokarelia.net - katso tarkemmin

Kainuun Sanomat lehti: Karjala olisi ollut ostettavissa takaisin vuonna 1991 ( Miksi omaansa pitäisi ostaa? )

Julkaistu: 15.8.2007 07:40

STT ( = Small disinformation centre ruled by KGB )

Lehti: Miehitetty Petsamo, Salla, Kuusamo, Karjala ja Suomenlahden saaret olisi ollut ostettavissa takaisin vuonna 1991

Kajaani. Venäjän presidentin Boris Jeltsinin hallinto antoi Suomelle vuoden 1991 lopulla epävirallisia viestejä Karjalan palauttamisesta, kertoo Kainuun Sanomat. Venäjä oli syksyllä 1991 kertonut palauttavansa Japanille toisessa maailmansodassa valtaamansa Kuriilien saaret. Täten Suomessa viestit ymmärrettiin Kainuun Sanomien mukaan mahdollisuudeksi ostaa Karjala takaisin.

Kainuun Sanomien mukaan presidentti Mauno Koiviston käskystä toiminut salainen asiantuntijaryhmä arvioi vuosien 1991–1992 aikana kuluja, joita Karjalan palauttaminen olisi aiheuttanut. Ryhmän laskelmien mukaan Karjalan palauttaminen olisi maksanut Suomelle 64 miljardia markkaa. Kuluja olisi koitunut yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisesta. ( Ei ihme että Suomella on mennyt huonosti kun on tuollaisia matemaatikkoja julistamassa laskelmia, missä varallisuutta ja tuottoja ei siis laskettu lainkaan? Ei ole syytä ihmetellä SP:n johtajien toimettamuuden taustoja ja jatkuvia devalvaatioita ennen euroa )

Pidemmällä aikavälillä perusrakenteiden kunnostuskulut olisivat nousseet 350 miljardiin. Tuotot toki olisivat olleet isommat Barentsinmeren maakaasu- ja öljykenttineen, metsineen ja vesivaroineen, sekä muine elinkeinotuottoineen.

Harhaanjohtavia KGB:n agitoimia laskelmia tehtiin samaan aikaan, kun Suomi neuvotteli Venäjän kanssa uudesta naapuruussopimuksesta.

Maanpetturi ex-presidentti Mauno Koiviston mielestä Karjalan palautuksen hinta oli liian kallis, kertoo Kainuun Sanomat. Tuottoja ja varallisuutta Mauno Koivisto ei osannut laskea, siksi Suomi ajautui 1990-luvun lamaankin hänen aikanaan. Muistelmissaan Koivisto kirjoittaa, että hän sanoi Jeltsinille ETYK-huippukokouksessa heinäkuussa 1992, ettei Suomella ole varaa ostaa Karjalaa takaisin.

http://mauno-koivisto.blogspot.com lisää Mauno Koivistosta
-------------------------------
Alkuperäinen viite: http://www.kainuunsanomat.fi/a/2007/08/15/2496341.shtml
--------------------------------

3 comments:

Järjestyksenvalvoja - tiukka ja asiallinen said...

Huomio huomio:


http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/43175.shtml
Suomi olisi saanut Karjalan takaisin edullisesti
05.09.2007 - 11:28 (Luotu: 11:24)
Suomi olisi tehnyt hyvät kaupat, jos Venäjä olisi tarjonnut Karjalaa takaisin 1990-luvun alussa laskemallaan hinnalla. Talousmaantieteen lehtori Jorma Pietala Helsingin Kauppakorkeakoulusta arvioi, että 15 miljardin euron kauppahinta olisi ollut kohtuullinen.
Nykyrahassa summa olisi noin 13,5 miljardia euroa. Pietalan mielestä laskelma on edullinen, jos sitä vertaa viljelysmaan ja metsän hintaan Suomessa.
- Se on hinta, joka siitä ehkä olisi kannattanut maksaa.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että rahapulassa ollut Venäjä laski vuonna 1992 hinnan muun muassa Karjalalle ja Kuriilien saarille.
Jorma Pietala arvioi, että luovutetun Karjalan hintaa kannattaisi arvioida juuri luonnonresurssien perusteella. Maakunnan infrastruktuuri on sen verran huonossa kunnossa, että sillä ei ole paljonkaan arvoa. Karjalaan liittyy myös paljon tunnearvoa, mutta sitä on hankala mitata rahassa.
Vertailukohtaa maailmalta ei ole. Pietalan mukaan missään päin maailmaa ei ole viime vuosikymmeninä tehty valtioiden välisiä maakauppoja, joilla olisi merkitystä maan valtioidentiteetille tai taloudelle.
Vaikka kauppasumma olisi edullinen, kustannukset Karjalan infrastruktuurin saattamiseksi Suomen tasolle olisivat valtavat siihen verrattuna.
- Kerroin laskettaisiin kymmenissä, Pietala arvioi.
Mari Kamaja
Alma Media
Helsinki
--------------------

Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle
Julkaistu: 1:21
Mika Parkkonen
helsingin sanomat

Boris Jeltsin

Venäjä laski Boris Jeltsinin presidenttikaudella hinnan Suomelta anastamalleen siivulle Karjalaa.
Hinta laskettiin myös Kuriilien saarille. Laskelmat tehtiin aivan vuoden 1992 alussa. Niistä kertoi Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtaja Andrei Fjodorov Argumenti Nedeli -lehden kolumnissa viime tiistaina.
Talousasiantuntijat pitivät mahdollisena saada Suomelta Karjalasta jopa 15 miljardia dollaria, mitä pidettiin erittäin korkeana hintana. Nykyrahassa summa vastaa vajaata 13,5 miljardia euroa, mikä olisi vajaa kolmannes Suomen ensi vuoden budjetista.
Kuriilien hinta kohosi vieläkin korkeammalle, 20–25 miljardiin dollariin.
Laskelmat tehtiin aikana, jolloin Venäjän poliittinen ja taloudellinen kriisi velloi pahimmillaan. Neuvostoliitto oli hajonnut edellisenä vuonna ja jättänyt Venäjän syvään hajaannuksen tilaan.
Fjodorov itse toimi kommunistivallan lopulla varaulkoministerinä ja lyhyen aikaa jopa Neuvostoliiton pääministerinä. Vuodesta 1991 alkaen hän työskenteli varapresidentti Aleksandr Rutskoin ulkopoliittisena neuvonantajana.
Kolumnissaan Fjodorov kuvaa Venäjän talouden tilaa ja sisäisten ongelmien määrää katastrofaaliseksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
"Nimenomaan silloin hallituksen sisällä ja Venäjän presidentti B. Jeltsinin lähipiirissä alkoi salainen sisäinen keskustelu. Puheet etenivät siten, kuinka voisi äärimmäisessä tapauksessa käyttää 'territoriaalista resurssia' Venäjän budjetin täydentämiseksi. Puhuttiin Japanista, Suomesta ja Kiinasta", Fjodorov kirjoittaa.
Mahdollisuuksia punnittaessa hallituksen sisäpiirissä muodostettiin epävirallinen lista Venäjän osien myymisen puoltavista ja sitä vastaan puhuvista seikoista. Myymisen puolesta puhui muun muassa se, että siten niiden alueella voisi alkaa uusi teknologian ja teollistumisen aikakausi.
Asiantuntijat katsoivat myös, että Venäjän haltuunsa ottamien alueiden myyminen toimisi maailmalle osoituksena "uudesta demokraattisesta Venäjästä".
Kaikki nämä suunnitelmat jäivät kuitenkin paperille. Hajoamistilassa olleen maan johto päätteli, että Venäjän osien myyminen länsimaille olisi liian vaarallinen kokeilu.
"Täytyy muistaa se, että niinä vuosina oli syntynyt sellaisia organisaatioita, tyyppiä 'ProKarelia' tai 'Suur-Suomi', jotka avoimesti puhuvat siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on keino painostaa Venäjää", Fjodorov tiivistää.
Fjodorovin kirjoitus asettaa Suomessa viime viikot velloneen Karjala-keskustelun uuteen valoon. Se käynnistyi, kun Kainuun Sanomat uutisoi Suomen poliittisen johdon saaneen viestejä Venäjän presidentin hallinnolta vuoden 1991 lopulla, ja toisen kerran tammikuun lopussa 1992.
Presidentti Mauno Koivisto kertoi Helsingin Sanomissa puolitoista viikkoa sitten, ettei Venäjä tarjonnut Karjalaa takaisin hänen presidenttikaudellaan. Suomessa ei myöskään laskettu Karjalalle sopivaa kauppahintaa.
--------------

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jeltsinin+Ven%C3%A4j%C3%A4+laski+salaa+hinnan+Karjalalle/1135230045805

Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle

Julkaistu: 5.9.2007 0:24

Mika Parkkonen

helsingin sanomat

Venäjä laski Boris Jeltsinin presidenttikaudella hinnan Suomelta anastamalleen siivulle Karjalaa.

Hinta laskettiin myös Kuriilien saarille. Laskelmat tehtiin aivan vuoden 1992 alussa. Niistä kertoi Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtaja Andrei Fjodorov Argumenty i Fakty –lehden kolumnissa viime tiistaina.

Talousasiantuntijat pitivät mahdollisena saada Suomelta Karjalasta jopa 15 miljardia dollaria, mitä pidettiin erittäin korkeana hintana. Nykyrahassa summa vastaa vajaata 13,5 miljardia euroa, mikä olisi vajaa kolmannes Suomen ensi vuoden budjetista.

Kuriilien hinta kohosi vieläkin korkeammalle, 20–25 miljardiin dollariin.

Laskelmat tehtiin aikana, jolloin Venäjän poliittinen ja taloudellinen kriisi velloi pahimmillaan. Neuvostoliitto oli hajonnut edellisenä vuonna ja jättänyt Venäjän syvään hajaannuksen tilaan.

Fjodorov itse toimi kommunistivallan lopulla varaulkoministerinä ja lyhyen aikaa jopa Neuvostoliiton pääministerinä. Vuodesta 1991 alkaen hän työskenteli varapresidentti Aleksandr Rutskoin ulkopoliittisena neuvonantajana.

Kolumnissaan Fjodorov kuvaa Venäjän talouden tilaa ja sisäisten ongelmien määrää katastrofaaliseksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

"Nimenomaan silloin hallituksen sisällä ja Venäjän presidentti B. Jeltsinin lähipiirissä alkoi salainen sisäinen keskustelu. Puheet etenivät siten, kuinka voisi äärimmäisessä tapauksessa käyttää 'territoriaalista resurssia' Venäjän budjetin täydentämiseksi. Puhuttiin Japanista, Suomesta ja Kiinasta", Fjodorov kirjoittaa.

Mahdollisuuksia punnittaessa hallituksen sisäpiirissä muodostettiin epävirallinen lista Venäjän osien myymisen puoltavista ja sitä vastaan puhuvista seikoista. Myymisen puolesta puhui muun muassa se, että siten niiden alueella voisi alkaa uusi teknologian ja teollistumisen aikakausi.

Asiantuntijat katsoivat myös, että Venäjän haltuunsa ottamien alueiden myyminen toimisi maailmalle osoituksena "uudesta demokraattisesta Venäjästä".

Kaikki nämä suunnitelmat jäivät kuitenkin paperille. Hajoamistilassa olleen maan johto päätteli, että Venäjän osien myyminen länsimaille olisi liian vaarallinen kokeilu.

"Täytyy muistaa se, että niinä vuosina oli syntynyt sellaisia organisaatioita, tyyppiä 'ProKarelia' tai 'Suur-Suomi', jotka avoimesti puhuvat siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on keino painostaa Venäjää", Fjodorov tiivistää.

Fjodorovin kirjoitus asettaa Suomessa viime viikot velloneen Karjala-keskustelun uuteen valoon. Se käynnistyi, kun Kainuun Sanomat uutisoi Suomen poliittisen johdon saaneen viestejä Venäjän presidentin hallinnolta vuoden 1991 lopulla, ja toisen kerran tammikuun lopussa 1992.

Presidentti Mauno Koivisto kertoi Helsingin Sanomissa puolitoista viikkoa sitten, ettei Venäjä tarjonnut Karjalaa takaisin hänen presidenttikaudellaan. Suomessa ei myöskään laskettu Karjalalle sopivaa kauppahintaa.

Karjalan poika said...

Voi hyvä tavaton. Eikö se nyt ole mennyt vieläkään perille että ne jotka karjalaa takaisin haluavat eivät halua välttämättä valtakunnan rajojen siirtyvän. He haluavat omaisuutensa takaisin. Näinhän se on että vaikka valtakunnan rajat siirtyvät niin yksityinen omistusoikeus säilyy. Tähän uskoen suuri osa maanomistajista ei ottanut vastaan maistaan muuta kuin korkeintaan minimaalisen muuttoavustuksen.Asiaa on tietenkin mutkistanut alueen myöhempi sosialisointihistoria.- Mutta kuitenkin; vanhalle Karjala-alueellemme ei suurempi onni voisi tulla osaksi kuin että se liitettäisiin Suomeen vaikkaopa samoin ehdoin kuin Ahvenanmaa.Säilyköön virallisena kielenä venäjän kieli ja olkoon alue "itsehallintoalue", siitähän historiassa on hyviä kokemuksia.Yksityinen omistus olisi palautettava.Ratkaisun lisäbonuksena alue tulisi automaattisesti kuulumaan EU:hun ja sen alueellinen kehitys lähtisi aivan uuteen vauhtiin. Luonnonvaroiltaan rikkaana alueena uskallan povata alueelle loistavan tulevaisuuden Suomi-neidon helmoissa.

Karjalan palautus = Karjala takaisin! said...

Paskapuhetta "karjalan pojalta". Kyllä vääryyden eli miehityksen korjaus vaatii nimenomaan valtionrajankin muutosta. Ahvenanmaan autonomia osoittaa miten käy suomenkielelle ja suomenkielisille.

Normaali oikeusperiaate toimi Kuwaitin kohdalla, miksi ei siis Suomelta ryöstettyjen ja miehitettyjen alueiden kohdalla?

Seppo Lehto Isänmaan Asialla r.y.